Olen moneen kertaan todennut että usemman kielen hallistemisen yrittäminen on välillä aika vaikeaa. Esimerkiksi viime viikonloppuna kun Johanna oli täällä tuntui ettei englanti suju enää ollenkaan. Tai ainakaan en pysty puhumaan sitä ihmisten kanssa joiden seurassa puhun yleensä espanjaa. Esimerkiksi kämppikseni Martinan kanssa oli suuria vaikeuksia. Molemmat puhumme englantia hyvin, mutta kun näen Martinan aivot sanovat "nyt pitää puhua espanjaa niin kuin aina ennenkin" ja englannin tuottaminen on lähes mahdotonta. Samoin espanjalaisten kavereiden kanssa. Espanja tulee automaattisesti ja englanti vaatii suurta keskittymistä.

Vaikka olen jo moneen kertaan miettinyt etten halua enää yhtään uutta kieltä vaan opetella jo osaamani kielet kunnolla eilen melkein innostuin italiasta. Olimme Nooran luonna aloittelemassa ja paikalla oli 3 italialaista tyttöä (mm. Nooran italialainen kämppis Francesca - tai Fresa (eli mansikka) niin kuin me häntä kutsumme). Fresa opetti minulle pari italialaista sanaa ja laskemaan 1-10. Ja suureksi yllätykseksi Fresa kehui kovasti lausumistani - sujuu kuulemma ilman ulkomaalaisen aksenttia! Täytyy harkita joskus tuon niin kauniin kielen opettelua, mutta nyt täytyy kyllä keskittyä espanjaan.

Olen viime päivinä törmännyt pariin suomalaiseen ylpeyteen. Näin mm. Raision "Kaiku" Benecol maitoa (vaikka en tiennyt että sellaista on edes olemassa). Toinen mihin vahingossa törmäsin oli Fiskarsin sakset. Niissä onneksi jopa lukee "Made in Finland" eikä "Sweden" niin kuin Hackmanin juustohöylässä - johon muuten itävaltalainen kämppikseni on ihastunut. Kovasti olen muutenkin onnistunut levittämään Suomi-tietoutta täällä. Nyt kaikki tuntemani ihmiset tietävät että Rasmus, HIM, Nightwish ja Nokia todellakin tulevat Suomesta. Yllävän moni ei sitä ole tiennyt.