Suomessa ollaan ja ensimmäinen työpäivä Koffilla takana. Kovasti olisi halua palata takaisin Madridin hulinaan. Suunnitteilla onkin jo matka kesäkuussa - sillä aika paljon jäi tavaroita kavereiden luo säilytykseen. Silti matkalaukku painoi 28kg. Virkailija yritti sanoa "Tajuatko että sulla on todella paljon ylimääräistä?" Mutta lopuksi totesi onneksi vain "Pero bueno" ja antoi liput :) Eli ei siis mitään sakkoja - kyllä espanjanmeininki on hauskaa :)

Jäähyväistenjättö oli erittäin kivuliasta ja luulen että vasta parin päivän kuluttua ymmärrän etten nää enää ihania ystäviäni joka viikko. Tällä hetkellä tuntuu siltä että "ei tässä mitään - kohta palaan takaisin".

Viimeiset päivät täällä ovat täynnä "la última vez" (=viimeinen kerta). Eilen käytiin Nooran kanssa tapaksilla (tänään Noora suuntasi Torreviejaan rantalomalle), tänään kävin viimeistä kertaa yliopistolla, huomenna illalla nään viimeistä kertaa entiset kämppikseni Patrician ja Anan. Tänään käydään tapaksilla nykyisten kämppisten kanssa.

Lauantaina on edelleen suunnitteilla reissu Salamancaan (ja matkalla nopeasti käväisy Avilassa) ja illalla tehdään jotain poikien kanssa. Eilen Abraham sanoi että he ovat kaikki kovasti tulossa Suomeen moikkaamaan. Ehdimme jo suunnitella minkälainen "Gran Fiesta Española" pidetään Helsingissä :)

Jäähyväiset ovat aina surullisia, onneksi kuitenkin tällä kertaa kaikki asuvat suhteellisen lähellä - vain yhden lennon päässä (toisin kuin NZ). Tosin esim. José sanoi että minun täytyy palata tänne sillä hän ei lentokoneeseen astu - pientä lentopelkoa ilmeisesti.

Tuntuu että olen tehnyt vaikka mitä viime päivinä mutta kun mietin mitä kertoisin tuntuu etten oikeastaan ole tehnyt mitään "erikoista". Mutta olen viettänyt paljon aikaa kavereiden kanssa - joka on mielestäni tärkeintä.

Kuten jo kerroin perjantaina vietin päivän Abrahamin tytöystävän Noran kanssa. Erittäin hauska päivä ja sovittiin että tavataan uudestaan elokuussa. Lauantaina käytiin Cuencassa, joka on erittäin kaunis pieni kaupunki. Kuvia löytyy nettisivuilta. Illalla oli Jorgen synttäribileet ja pääsimme opettelemaan miten sanotaan mm. unkariksi "kippis" (sekin löytyy nettisivuilta).

Sunnuntaina kävimme Maxin ja Martinan kanssa syömässä Lavapies-alueella intialaisessa - ja olipa taas kerran hyvää ruokaa. Kaikkien oli pakko syödä kaikki vaikka olimme jo räjähtämispisteessä.

Eilen ja tänään on ollut käynnissä "operaatio rusketus". Illalla menemme syömään meksikolaiseen ravintolaan.

Lauantaina toivon pääseväni vielä yhdelle reissulle, tällä kertaa Salamancaan - täytyy vaan ensin vakuuttaa kaikki...

Täytyy vielä lisätä tuohon viimeiseen kirjoitukseen tässä kyytiä odotellessa (olemme kohta lähdössä Cuencaan) Noran kanssa käymästä keskustelusta. Päätimme "selvittää" miten kaksi niin erilaisenoloista kieltä kuin unkari ja suomi voivat muka olla "samaa sukua". Ja löytyihän niin yhtäläisyyksiä aika paljonkin vaikka samoja sanoja ei taida montaa olla. Kielioppi (ainakin sen perusteella mitä ehdittiin jutella) on hyvin samanlaista ja mm. sanoilla ei ole sukua, niitä yhdistellään surutta ja prepositiotkin puuttuvat.

Myös lausuminen on yllättävän samanlaista, vaikka unkarissa käytetään paljon heittomerkkiä ja muita outouksia (suomalaisen silmään). Mutta aina kun Nora yritti sanoa jotain suomeksi tai minä unkariksi olimme aivan innoissamme koska toisen lausuminen oli yleensä erittäin lähellä täydellistä. Vielä täytyy harjoitella "kippis" unkariksi - se on aikamoinen haaste.

Välillä mietin olisiko sittenkin pitänyt ruveta lukemaan kieliä - niin paljon nämä kaikki pikkuisen kielen asiat kiinnostavat. Vaikka on tuo elintarviketeollisuus sekä tekniikan ja biokemia ihmeet niin mielenkiintoisia etten ihan heti lähtisi vaihtamaan.

Tänään oli hieno päivä. Abrahamin tyttöystävä Nora unkarista on käymässä ja koska Abraham oli töissä aamupäivän lupasin hengailla Noran kanssa. Olemme kerran tavanneet ja vaikutti jo silloin mukavalta tytöltä. Tänään totesin että tullaan todella hyvin juttuun ja meillä oli hauska päivä etsiessä synttärilahjaa Jorgelle ja nauttien espanjan säästä ja muista ihanuuksista (kuten churros con chocolate ja tinto de verano).

Iltapäivällä seuraan liittyi Abrahamin lisäksi Mariano ja palasin juuri kotiin (kello on nyt 00:25) kun käytiin "vaan vähän kaupungilla". Mariano, Abraham ja Nora yrittivät kovasti huokutella myös mukaan elokuun lomalle - koko porukka on lähdössä etelään viikoksi ja kovasti houkuttaisi liittyä seuraan. Täytyy vielä kysellä töissä ja jos ei ole ongelmia voi olla että vietän 24v synttärit Espanjan auringossa.

Eilen oli viimeinen, estadictican koe. Saa nähdä miten meni kokeet. Luulen että ainakin 2/4 meni läpi ja olisin kovin ilahtunut jos myös nuo 2 muuta. Mutta ainakin Economian kurssin tentti tuntui aika toivottomalta, joten saa nähdä kuinka paljon erasmus voi saada anteeksi...

Nyt tuntuu todella oudolta - ei enää mitään kouluhommia tehtävänä. Tavallaan aika haikeaakin - enää ei tarvitse mennä koululle eikä todennäköisesti nää enää kurssikavereitakaan. Ensi viikolla ajattelin kyllä käydä vielä kyselemässä miten kurssien suoritusmerkinnät saa Suomeen.

Kaiken kaikkiaan opiskelu toisessa maassa on ollut mielenkiintoista. Täällä opiskelu on hyvin erityylistä. Suurin osa kursseista on pienissä ryhmissä (osaksi varmaan siksi että kävin 5. vuoden "erikoiskursseja") ja opetustyyli muistuttaa paljon enemmän meidän lukiota kuin yliopistoa. Samalla on myös enemmän vuorovaikutus opiskelijoiden ja professeroiden välillä. Olen myös edelleen vakuuttunut että espanjainen systeemi on helpompi kuin meidän, kertaakaan en ole pudonnut kärryiltä (TKK:lla se käy erittäin usein) vaikka kieli ei ollutkaan äidinkieli. Osaksi varmaan syynä on se, että täällä valmistutaan yleensä "licenciatura":ksi eikä maisteriksi (tai DI:ksi minun tapauksessani), joka on hieman suppeampi kokonaisuus. Maisterin papereihin tarvitaan vielä vuoden tai kahden lisäopinnot (licenciatura on 5v). Mutta jotain kertoo myös se että eilen yksi kolumbialainen Ana Maria kertoi että on päässyt kaikki kurssit läpi ensiyrittämällä (en tunne kovin monta teekkaria joka ei olisi ikinä käynyt uusimassa). Kyseinen tyttö ei hirveästi viihtynyt ainakaan niillä kursseilla joilla minä kävin - voin ylpeänä kertoa etten ole jättänyt väliin luentoja ellei ole ollut aivan pakko (esim. toisen kurssin koe samaan aikaan).

Nyt siis alkoi lyhyt lomani (vaikka suunnittelin että jos tylsyys ehtii iskeä voisi aloitella katselemaan hieman jotain tenttikirjoja jos vaikka saisi pari noppaa TKK:lta toukokuun tenteissä). Mutta ainakin tämä viikonloppu on jo ohjelmatäytteinen. Tänään tulee Abrahamin unkarilainen tyttöystävä käymään ja olen luvannut pitää Noralle seuraa huomenna aamupäivällä kun Abraham on töissä.

Lauantaina olemme todennäköisesti (vihdoin) menossa käymään Cuencassa jos ei mitään muuta yllättävää tule. Illalla on luvassa Jorgen synttäri/Noran tervetuliaisbileet. Luvassa pitäisi olla ainakin hyvää ruokaa ja juomaa. On aina mukavaa kun pojat laittavat ruoan ja me vain istumme odottamassa... :) Varsinkin kun yleensä ei ole ollut valittamista - ruoka on aina ollut erinomaista.

Pakko vielä kertoa sunnuntain tapahtumista kun menimme Martinan kanssa Parque del Oesteen ruohikolle "opiskelemaan" eli siis ottamaan aurinkoa yrittäin samalla hieman lueskella tenttialuetta.

Ehdimme olla noin 45 min kun poliisi saapui paikalle ja ilmoitti ettei nurmikolla saa olla, sillä Espanjassa säädettiin asiasta laki 40-luvulla. (Sillä eihän Francon kaudesta ole kuin yli 30 vuotta - lakejahan on tunnetusti aika hölmöä lähtemään uudistamaan...) Meidän siinä mutistessa että miksi on puistoja jos siellä ei saa olla yksi paikallinen totesi harmistuneena "nurmikot ovat ilmeisesti vain katseltavaksi".

Lakeja uhmaten suuntasimme kuitenkin eilen uudestaan samaan puistoon eikä sillä kertaa kukaan tullut hätistelemään pois - ilmeisesti riippuu hieman poliisien työmäärästä jaksavatko tulla sanomaan vai ei.

Tänään ja huomenna siis ovat viimeiset Espanjassa suorittamani kokeet. Tämän päivän kokeen aiheena ovat "Procesos Biotecnologicos" eli todella mielenkiintoista, mm. oluen, viinin, jugurtin, antibioottien ja bioenergian valmistuksesta. Ongelmana on että aihealue on vaan todella suuri enkä oikein ole varma mitä kokeessa tulisi osata - joten on keskittynyt vain asioihin jotka kiinnostavat eniten ja jättänyt metaboliareittien ulkoaopettelut väliin. Erikoista on että jopa kämppikseni myöntävät että aihealueeni on mielenkiintoista, vaikka ovatkin vakuuttuneita että insinööritieteet ovat jotain aivan ihmeellistä (ja tylsää) mistä ei voi tajuta (he opiskelevat taloutta, kieliä ja poliittisia tieteitä). Tosin kun ryhdyin selittämään että tehdassuunnitelussa ongelmana elintarvikkeiden kanssa on korkea viskositeetti mielenkiinto loppui kuin seinään...

Huomenna on tilastotieteen koe. Se taas on selkeämpi alue, mutta opettajan tuntien en oikein tiedä mitä odottaa kokeelta. Kokeet ovat onneksi vasta iltapäivällä, joten ehtii vielä kerrata hieman aamupäivällä - eli nyt vielä viimeiset katsaukset alkoholien valmistuksesta.

Kuten niin moni tahattomasti koko ajan muistuttaa, paluu lähestyy hurjaa vauhtia. Enää vajaat 2 viikkoa ja olen Suomen maanperällä. "Normaali elämä" ei kovin paljon huokuttelisi - tulee todella ikävä "näitä hulluja espanjalaisia" niin kuin he itse itseääni kutsuvat. Onneksi vielä ehdin nauttia auringosta kunnolla, joka täällä todellakin on hieman erilainen Suomen aurinkoon verrattuna. Olen kahden päivän aikana käynyt viereisessä puistossa lukemassa Martinan kanssa, yhteensä noin 2h aurinkoa ja olen jo yllättävän (punaisen) ruskea. Täällä olisi todella helppo hankkia ihosyöpä - niin huokuttelevaa tuo auringossa makaaminen on kun tulokset näkyvät heti.

Elämäni tällä hetkellä ei ole kovinkaan mielenkiintoista, lähinnä kokeisiin lukemista. Tämän viikon 2 koetta ovat takana ja nyt on käynnissä pänttääminen ensi viikon kokeisiin (tiistai ja keskiviikko). Sen jälkeen koittaa pienehkö loma ja sitten paluu Suomeen vappuaattona.

Eilen illalla pidin pienen tauon opiskelusta ja lähdin Martinan ja hänen kavereidensa mukaan läheiseen baariin nimeltä "El Tren". Illan ohjelmaan kuului Tabú-pelin (kuin Alias, mutta siinä on myös lista sanoja joita ei saa sanoa selittäessä) pelaamista. Hieman oli välillä vaikeuksia kielen kanssa, mutta ihmeen hyvin peli sujui ja hauskaa oli.

Vielä tekisi mieli nähdä hieman Espanjaa ja todennäköisesti ainakin Cuenca onkin ohjelmassa. Muut kohteet ovat hieman kauempana, joten voi olla että ne jäävät seuraavaan kertaan - onhan sitten ainakin syy palata Espanjaan :)

Juttelin tänään hetken netissä Chrisin kanssa. On kuulemma tulossa heinäkuussa käymään Euroopassa. Yritti kovasti huokutella Berliiniin ja kävinkin itse asiassa jo katselemassa lentoja... Tekisi kovasti mieli. Chris on myös menossa loppukesästä vuodeksi Japaniin töihin ja sekin kiinnostaisi matkakohteena - joten saa nähdä. Täytyy hieman suunnitella.

Vauhdikkaan viikonlopun jälkeen paluu arkeen ei ole ollut helppoa. Madridin alueella tänään maanantaina ollaan jo takaisin normaalissa arjessa (osassa Espanjaa tänään on vielä vapaapäivä). Suurin osa on siis palannut lomilta ja eilen teillä oli mukavasti porukkaa. Menehtyneitä Semana Santana oli 102. Toivottavasti tuo luku ei enää nouse tänään.

Lauantaina ilma oli todella erikoinen - oli sekä aurinkoa että sadetta. Välillä ilma vaihtui jopa 15 min sisällä aivan täysin. Päätimme suunnata hieman lähemmäs ja jättää Cuenca toiselle päivälle. Käväisimme Chinchónin pikku kaupungissa, jossa on hieno vanhojen talojen reunustama keskusaukio. Kuulemma on tunnettu pieni kaupunki jossa on kuvattu useita elokuviakin. Illalla juhlistimme pääsiäistä värjäämällä kananmunia itävaltalaiseen tapaan.

Sunnuntaina oli vuorossa härkätaistelu: 6 härkää sai verisen surmansa kun yleisö hurrasi - en oikein ymmärrä kyseisen lajin ideaa. Mutta arena ja torerojen asut olivat kyllä hienoja. Ja muuta kuvakin (n. 75) tuli otettua.

P.S. Muutama uusi valokuva nettisivuilla.